Olet varmasti kuullut sanottavan, miten uskonto on aiheuttanut kaikenlaista pahaa. Ja tottahan se on, uskonnon nimissä on aloitettu sotia ja tapettu ihmisiä. Uskonto on kokoelma käskyjä ja säädöksiä, joiden mukaan tulisi pystyä elämään. Jos ei siihen pysty, niin odotettavissa on todennäköisesti seurauksia.
Kristinuskokin voi jollekin olla vain tällaista ulkoapäin ohjattua toimintaa, erilaisten käskyjen täyttämistä ja toimintojen suorittamista. Uskontoa. Mutta jos tuo ”uskonto” on päässyt sisimpään, sydämeen asti, se on jotain aivan toisenlaista.
Onhan meille Raamatussa annettu monenlaisia ohjeita ja käskyjä liittyen eri asioihin, mutta tahto niiden noudattamiseen tulee meidän sisältä. Jumalan antamat käskyt ovat meidän parhaaksemme ja niitä noudattamalla emme satuta itseämme emmekä lähimmäisiämme. Pyhä Henki vaikuttaa meissä tahtomisen niiden mukaan elämiseen. Ja jos, tai oikeammin kun, emme niitä pysty täydellisesti noudattamaan, ei meidän tarvitse pelätä seurauksia. Saamme rohkeasti lähestyä Jumalaa Jeesuksen tähden ja tehdä parannusta. Jeesus on JO kantanut syntiemme seuraukset ristillä.
Usko ei ole sokeaa, vaan ”luja luottamus siihen, mitä toivotaan, varmuus siitä, mikä ei näy” (Hepr.11:1).
Pidetään huolta uskostamme, että se säilyy elävänä eikä muutu vain uskonnollisuudeksi.
Aurinkoista loppukesää toivottaa Ansku!